Offareita harrastava ystäväporukka lähtee lumilautailureissulle Norjan vuoristoon. Kaikki on täydellistä, kunnes yksi heistä kaatuu pahasti ja katkaisee jalkansa. Lähistöllä ei näy jälkiä muista ihmisistä ja rinne on kännyköiden katvealueen ulkopuolella. Kaukana siintää syrjäinen vuoristohotelli, johon ystävykset hakeutuvat etsimään suojaa. Hotelli on tyhjillään ja ollut selvästi suljettuna vuosia. Puhelin on mykkä joten he päättävät yöpyä rakennuksessa ja hakea apua seuraavana aamuna. Vuoriston ja yön ympäröimät ystävykset alkavat kuitenkin saada karmivia vihjeitä siitä, etteivät he olekaan aivan niin yksin kuin he kuvittelivat.
Norjasta on kieltämättä tullut varsin mukiinmenevää kauhua tällä vuosituhannella ja myöskään tämä arvostelun alla oleva leffa ei tehnyt poikkeusta. Jäätävä ansa onnistuu pidättelemään katsojan mielenkiintoa loppuminuuteille saakka. Vaikka näyttelijäkalusto koostuukin nuorisosta niin tyypillisiä itkupotkukirku-raivareita nähdään yllättävän vähän. Yksi päähenkilöistä vaikuttaa olevankin melkoisen miehekäs noin ainakin mieleltään (ei kropaltaan) joka auttaa asiaan. Leffan miljöö on vallan mielenkiintoinen eikä salamyhkäisessä "pahiksessakaan" ole valittamista. Vaikka kokonaisuus onkin vallan mainiota viihdettä niin se jokin jäi silti puuttumaan. Saattaapi kyllä ansaita toisenkin katselukerran.
Jäätävä ansa - Fritt vilt (2006)
Tyylilaji: Kauhu
Kesto: 1h 37min
Ohjaus: Roar Uthaug
Käsikirjoitus: Roar Uthaug, Jan Eirik Langoen
Pääosissa: Ingrid Bolso Berdal, Rolf Kristian Larsen, Tomas Alf Larsen, Viktoria Winge
3/5
Ei ollenkaan hassumpi pläjäys. Jatko-osan olisin tosin toivonut olevan hieman omaperäisempi, sillä oli liiaksi Halloween 2sen (originaalin kakkosen, ei Rob Zombien) kaltainen.
VastaaPoistaKyllähän nuo yhtäläisyydet havaitsee jo pelkästä trailerista jonka tuossa juuri kommenttisi jälkeen katselin. Eipä tullut yllätyksenä ettei jatko-osasta omaperäistä saada, mutta täytyyhän tuo kaikesta huolimatta katsella josko aikaa siunaantuisi.
Poista